Charlie-vauva tulee kuolemaan – Maailmaa kuohuttanut tapaus nosti esiin kokeellisten hoitojen eettiset ongelmat

Harvinaisesta geneettisestä sairaudesta kärsivä Charlie Gard ei tule näkemään yksivuotispäiväänsä. Brittiläisen vauvan vanhemmat kertoivat maanantaina, että he eivät aio vaatia oikeudelta lupaa siirtää 11 kuukautta vanhaa lastaan kokeellisiin hoitoihin Yhdysvaltoihin.

– Päästäminen irti meidän kauniista pienestä Charliesta on vaikein asia, mitä koskaan joudumme tekemään, pojan äiti Connie Yates sanoi.

Hän sanoi kyynelehtien, että vauva olisi voitu pelastaa, jos hänelle olisi annettu hoitoa aiemmin.

Päätös laittaa pisteen kuukausia jatkuneelle oikeuskiistalle, jossa vastakkain ovat olleet lontoolaisen lastensairaalan henkilökunta ja kuolemansairaan pojan vanhemmat.

Poikaa hoitaneiden lääkäreiden mukaan Charlien vieminen kokeellisiin hoitoihin Yhdysvaltoihin olisi ainoastaan pitkittänyt lapsen kärsimyksiä. Britannian oikeusistuimet ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuin eivät antaneet lupaa Charlien siirrolle samasta syystä.

Vanhemmat olivat tähän asti vastustaneet lääkäreiden arviota ja keränneet rahaa viedäkseen poikansa hoitoihin, joiden lopputuloksesta ei ole takuita.

Vanhemmat muuttivat mielensä kuultuaan amerikkalaista neurologia, jonka mukaan kokeellisesta hoidosta ei enää olisi hyötyä Charlielle.

Gardin vanhempien asianajaja sanoi maanantaina, että vanhemmat keskustelevat nyt lontoolaissairaalan kanssa siitä, miten Charlien annetaan kuolla.

Harvinainen tauti

Charlie-vauvalla on todettu erittäin harvinainen mitokondriaalinen depleetiosyndrooma, jonka seurauksena hän ei pysty hengittämään ilman hengityskoneen apua. Lääkäreiden mukaan hänen aivonsa ja sisäelimensä ovat vaurioituneet pysyvästi.

Britanniaa kuohuttanut tapaus on herättänyt kiinnostusta myös maan rajojen ulkopuolella. Tapaukseen ovat ottaneet kantaan niin Paavi kuin Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump. Kummatkin antoivat tukensa Charlien vanhempien taistelulle vauvan siirtämiseksi Yhdysvaltoihin.

Vauvaa hoitaneen lontoolaissairaalan mukaan Charlien elintoimintoja tukevat laitteet tulee sammuttaa ja antaa hänen kuolla rauhallisesti.

Terapiasta ei olisi enää ollut apua

BBC:n mukaan Charlien hoitokeinoksi ehdotettua nukleosiditerapiaa ei ole aiemmin käytetty Charlien tyyppiseen mitokondriaaliseen depleetiosyndroomaan. Charlieta hoitanut sairaala haki eettistä lupaa kokeelliseen hoitoon, mutta päätöksen tultua Charlien tila oli heikentynyt liian merkittävästi, jotta terapiasta olisi ollut apua.

Yhdysvaltalaislääkäri Michael Hirano matkusti Lontooseen viime viikolla selvittämään, olisiko Charlie voinut saada kokeellista hoitoa. Hän uskoi, että hoidon onnistumiselle oli ainakin kymmenen prosentin mahdollisuus.

Tapaus on nostanut esiin kysymyksen siitä, missä tilanteessa kokeellisia hoitoja on eettisesti hyväksyttävää kokeilla ja mitkä ovat lapsen oikeudet.

Lähteet: Reuters, AP

Presidentti Trump taipunee Venäjä-pakotteiden hyväksymiseen

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump hyväksynee uusia Venäjä-pakotteista koskevan lakipaketin. Asiasta kertoo CNN.

Valkoisen talon viestintäsihteeri Sarah Huckabee Sandersin mukaan Trumpin hallinto tukee tiukkaa Venäjä-politiikkaa ja laittaa pakotteet voimaan. Valkoisen talon tuore viestintäjohtaja Anthony Scaramuccin linja on hiukan varovaisempi. Scaramuccin mielestä Trump vasta harkitsee, mitä tekee. Asiasta kertoo ABC.

Kongressin johtajat pääsivät viikonloppuna yhteisymmärrykseen paketista, joka sisältää muun muassa uusia Venäjän, Iranin ja Pohjois-Korean vastaisia pakotteita. Senaatti ja edustajainhuone äänestävät paketista tällä viikolla.

Scaramuccin mukaan laki oli alun perin huonosti kirjoitettu, mutta neuvotteluiden jälkeen pakettia muutettiin niin, että Valkoinen talo voi hyväksyä paketin.

Täyskäännös Trumpin Venäjä-politiikassa

Trumpin hallinto on ollut nihkeä hyväksymään pakettia, koska se rajaa presidentin valtaa tehdä yksin päätöksiä Venäjä-pakotteiden helpottamisesta.

Trump on pyrkinyt lämmittämään Yhdysvaltain kireitä suhteita Venäjään ja presidentti Vladimir Putiniin, mutta jos laki hyväksytään, se sitoo hänen käsiään ja voi merkitä täyskäännöstä Trumpin Venäjä-politiikassa.

Lakipaketiln vaikutukset maiden suhteisiin saattavat olla pitkäaikaisia. Kun pakotteet on kirjattu lakiin, niitä on paljon nykyistä vaikeampi muuttaa.

Kongressi haluaa kuitenkin rangaista Venäjää puuttumisesta Yhdysvaltojen vaaleihin ja toimista Krimillä.

EU:n vastatoimet mahdollisia

Yhdysvaltojen pakotteet voivat johtaa myös EU:n vastatoimiin. Financial Timesin mukaan Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on vaatinut välitöntä selvitystä siitä, miten EU toimii, jos Yhdysvaltojen uudet pakotteet haittaavat eurooppalaisten yhtiöiden toimintaa. Tiedot perustuvat lehden näkemään asiakirjaan.

EU tahtoo Trumpin hallinnolta selvän varmistuksen siitä, että pakotteet eivät vaikuta EU:n intresseihin. Vaihtoehtona on, että komissio estää pakotteiden voimaantulon Euroopassa.

Lähtee: STT, CNN

YK-lähettiläs haluaa Jerusalemin kriisiin ratkaisun ennen perjantaita

Israelin turvatoimia Jerusalemin Temppelivuorella koskeva kriisi täytyy ratkaista ennen ensi perjantaita, vaatii YK:n Lähi-idän lähettiläs Nicolai Mladenov.

YK-lähettiläs pelkää, että väkivalta voi laajentua, mikäli tilanteeseen ei saada ratkaisua.

– Vaarat voivat eskaloitua, jos käymme läpi uuden perjantairukousten kierroksen (tässä tilanteessa), Mladenov varoitti.

Mladenov puhui YK:n turvallisuusneuvostolle, joka kokoontui maanantaina illalla Suomen aikaa suljettujen ovien takana hätäkokoukseen Jerusalemin tilanteesta.

Egypti, Ranska ja Ruotsi pyysivät kokouksen kutsumista koolle samaan aikaan, kun Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin Lähi-idän lähettiläs Jason Greenblatt saapui Israeliin keskusteluihin jännitteiden lieventämiseksi. Greenblatt jatkaa matkaansa Jordaniaan keskustelemaan Lähi-idän rauhanprosessista.

Israelin YK-lähettiläs Danny Danon sanoi toimittajille, että pääministeri Benjamin Netanjahu pyrkii rauhoittamaan tilannetta. Danon kuitenkin sanoi, että Israel tekee kaiken vaadittavan turvallisuuden takaamiseksi.

Palestiinalaisalueiden lähettiläs Riad Mansour puolestaan vaati metallinpaljastimien ja kameroiden täydellistä poistamista Temppelivuorelta.

Taustalla turvatoimien kiristäminen

Israel asetti kiristi turvatoimia Temppelivuorella sen jälkeen, kun kolme asemiestä tulitti israelilaisia poliiseja ja kaksi poliisia sai surmansa.

Kiista metallinpaljastimista ja pääsyrajoituksista muslimimiehille on lietsonut Israelissa ja Länsirannalla väkivaltaisuuksia, joissa loukkaantui viikonloppuna useita. Kiista on myös saanut palestiinalaiset osoittamaan mieltään Israelin toimia vastaan.

Tilanne on latautunut ja israelilaislehti on varoittanut jopa palestiinalaisten uudesta kansannoususta.

Temppelivuori on pyhä paikka sekä juutalaisille että muslimeille, jotka kutsuvat sitä Haram al-Sharifiksi. Paikalla sijaitsee Al-Aqsan moskeija, jossa kymmenet tuhannet muslimit rukoilevat perjantaisin.

Lähteet: AFP, Reuters, Yle Uutiset

Lisää aiheesta:

Taistelu Temppelivuoren herruudesta – Jerusalemilainen kukkula on uusimman väkivallankierteen keskiössä

Venäjä valmis toimimaan välittäjänä Qatarin kriisissä

Venäjä on valmis toimimaan sovittelijana Qatarin ja arabimaiden diplomaattisessa kriisissä, jos sitä pyydetään tehtävään.

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ilmoitti Venäjän halukkuudesta maanantaina julkaistussa haastattelussa kurdien tv-kanavalle Rudawille.

– Tuemme Kuwaitin emiirin välitystoimia. Jos Venäjä voisi tehdä jotain hyödyllistä osana niitä tai niiden lisäksi, olemme valmiita vastaamaan sellaisiin pyyntöihin, Lavrov sanoi Venäjän ulkoministeriön verkkosivuilla julkaistun haastattelutekstin mukaan.

Saudi-Arabia, Arabiemiraatit, Bahrain ja Egypti ovat katkaisseet siteensä Qatariin ja asettaneet sitä kohtaan sanktioita. Ne syyttävät Qataria terrorismin tukemisesta. Qatar on kiistänyt syytteet.

Kuwait on toiminut kriisissä välittäjänä. Myös Yhdysvallat, Turkki ja Saksa ovat osallistuneet kiistan sovitteluun.

Lähde: Reuters

Professori kansanliikkeistä ja valitsijayhdistyksistä: Demokratia nykyisessä muodossaan on helisemässä

Suomessa valmistaudutaan ensi vuoden tammikuussa järjestettävään presidentinvaaliin uudessa tilanteessa. Vaaliin on tulossa ainakin kolme valitsijayhdistyksen kautta presidentiksi pyrkivää ehdokasta: tasavallan presidentti Sauli Niinistö, europarlamentaarikko Paavo Väyrynen ja MV-lehden päätoimittaja Ilja Janitskin.

Ranskassa Emmanuel Macron saavutti presidenttiyden toukokuussa erillisen kansanliikkeen avulla ilman perinteistä puoluekoneiston tukea.

Helsingin yliopiston professorin Tom Moringin mukaan poliittiset kansanliikkeet ja valitsijayhdistykset ovat tämän ajan tuote. Hänen mukaansa Euroopassa on käsillä ilmiö, jossa erityisesti presidenttiehdokkuudelle haetaan tukea mieluummin kansanliikkeeltä kuin puolueelta.

– Demokratia vanhoissa demokratioissa nykyisessä muodossaan on helisemässä. Voidaan sanoa myös, että näillä liikkeillä, ehdokkailla sekä imagoilla ja visioilla pyritään hakemaan uudessa tilanteessa uskottavuutta siinä missä vanha puolueisiin perustuva rakenne ei enää oikein kanna, Moring sanoi Ylen Päivän kasvo –ohjelmassa.

Moringin mukaan kansanliikkeet ja valitsijayhdistykset ovat nykyisin suosiossa myös siksi, koska ehdokkaat haluavat laajentaa kannatuspohjaansa yli puoluerajojen.

– Samalla pyritään houkuttelemaan muita kasvoja ja nimiä mukaan. Halutaan pois siitä, että olisi pelkästään yhden puolueen ehdokas. Tähän liittyy myös haaste puolueille, että ette ole oikein hoitaneet hommianne, nyt on parempi mennä näin.

Kansanliike jo Ahtisaaren aikana

Vaikka valitsijayhdistys ilmiönä tuntuu olevan varsin tuore, Moringin mukaan kansanliikkeen kokoamisesta presidenttiehdokkaan taakse on ollut merkkejä Suomessa jo 1990-luvulta saakka.

– Kun Martti Ahtisaari valittiin silloin presidenttiehdokkaaksi, niin eivät pelkästään puolueen jäsenet saaneet äänestää vaaleissa vaan äänestykseen saivat osallistua myös muut kuin puolueen jäsenet. Silloin he oikeastaan päättivät sen, kuka on puolueen ehdokas.

Moringin mukaan ehdokkaat eivät kuitenkaan pääse täysin irti aiemmista viiteryhmistään alkamalla valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi. Hänen mukaansa esimerkiksi Sauli Niinistö on yhä selvästi porvarillinen ehdokas, jolla on oma henkilötaustansa.

Niinistön valitsijayhdistys onkin erittäin kokoomuslaisissa käsissä. Valitsijayhdistyksen asiamiehenä toimii kokoomusvaikuttaja, ex-kansanedustaja Heikki A. Ollila. Niinistön presidentinvaalikampanjaa taas ryhtyy pian vetämään presidentin erityisavustaja Pete Pokkinen, joka on aiemmin muun muassa avustanut useita kokoomusministereitä.

Video: Metsurit mittelivät taitojaan vuotuisessa kilpailussa

130 metsuria ympäri maailman kisaili toisiaan vastaan muun muassa puunkaadossa, kiipeämisessä ja tukin uitossa. Hurjimmassa koitoksessa metsämiehet kiipesivät 27-metrisen puupaalun huipulle. Tässä lajissa mestariksi kruunattiin 36-vuotias amerikkalainen Cassidy Scheer ajalla 21,93 sekuntia.

Kisat on järjestetty Haywardin pikkukaupungissa vuodesta 1960 alkaen.

Suomen ohi kulkeva ydinsukellusvene on jo aikansa elänyt – “Tässä haetaan vain näyttävyyttä”

Suomenlahden halki matkalla olevan ydinsukellusvene Dmitri Donskoin on määrä säväyttää jokavuotisen laivastoparaatin katsojia Pietarissa heinäkuun lopussa. Näin uskoo sotilasprofessori Petteri Lalu Maanpuolustuskorkeakoulusta.

– Tänä vuonna Venäjällä haluttiin ilmeisesti jotain todella näyttävää laivastoparaatiin. Nämä ovat suurimpia aluksia, mitä Venäjältä löytyy.

Vaikka ydinsukellusvene on maailman suurin, ei se näytä kelpaavan enää muuhun kuin informaatio-operaatioihin. Lehtitietojen mukaan siinä ei ole enää ydinaseita.

Viimeksi sitä on käytetty alustana uusien ohjusten testauksessa.

– Jos testitoiminta olisi edelleen käynnissä, ei alusta todennäköisesti tuotaisi tänne saakka.

Petteri Lalun mukaan operaatiolla halutaan vaikuttaa kotiyleisöön, mutta myös maihin, joiden ohi ydinsukellusvene kulkee. Pelotemielessä Venäjä toivoo, että laivojen matkanteosta tehtäisiin juttuja eri maissa.

– Kyllä tällä operaatiolla haetaan ennen kaikkea näyttävyyttä.

Ydinsukellusvene Dmitri Donskoin lisäksi matkassa on ydinkäyttöinen ohjusristeilijä Pietari Suuri. Molemmat alukset osallistuvat Venäjän laivaston vuosipäivän juhlallisuuksiin Kronstadtissa Pietarin edustalla heinäkuun viimeisenä viikonloppuna.

Ydinsukellusveneelle ei enää käyttöä

Kylmän sodan huippuvuosina, 1980-luvun alussa rakennetun sukellusveneen oli määrä iskeä Pohjoiseltä jäämereltä ydinsodan sattuessa.

Lännessä se tunnetaan Typhoon-luokan aluksena, Venäjällä nimellä Akula (hai).

Esimerkiksi Suomenlahdelle sukellusvene on aivan liian kookas operatiiviseen käyttöön.

Sotilasprofessori uskoo, että sukellusveneen tuominen Itämerelle kytkeytyy Venäjän suureen Zapad-sotaharjoitukseen, joka huipentuu syyskuussa.

– Sotaharjoituksen painopiste on lännessä. Sitäkin Venäjä haluaa tuoda esiin tällä näytöksellä, vaikka se ei varsinaisesti olekaan osa Zapad-harjoitusta, Lalu sanoo.

Venäjän ja Kiinan harjoitus varsinainen uutinen

Ydinsukellusvenettä enemmän sotilasprofessoria mietityttää Kiinan ja Venäjän käynnissä oleva yhteisharjoitus Itämerellä.

– Viime vuosina Itämerellä on ollut kuhinaa puolin ja toisin. Uuden toimijan tuominen Itämerelle hämmentää tilannetta entisestään, Lalu huomauttaa.

Lalun mukaan yhteisharjoitus viestittää Venäjän ja Kiinan sotilasyhteistyön voimistumisesta.

– Jos Kiina tulee Itämerelle harjoittelemaan kauppamerenkulun suojelua, niin eihän se kovin järkevältä tunnu, että Kiinan kauppamerenkulku olisi uhattuna täällä. Toki yhteisharjoittelu, jolla hankitaan osaamista vaikkapa Afrikan sarven alueen merirosvouksen torjuntaan voidaan tehdä myös Itämerellä.

– Ukrainassa itsensä pussiin pelanneelle Venäjälle, jolla on kuitenkin vähän merkittäviä liittolaisia ja tukijoita, on eduksi harjoittaa näyttävää sotilaallista yhteistoimintaa kenen tahansa halukkaan ja mieluiten kyvykkään toimijan kanssa. Tässä näkyvyydessä yhdistyvät varmasti molempien valtioiden edut.

Venäjä on aiemmin osallistunut Kiinan kanssa yhteisharjoituksiin Aasiassa. Tänä vuonna kiinalaiset tulivat ensi kertaa yhteisharjoitukseen Itämerelle ja Mustallemerelle.

Viime vuonna Venäjä siirsi ainoan lentotukialuksensa Admiral Kuznetsovin Välimerelle, mutta matkanteko takkusi, koska sota-alus oli niin huonossa kunnossa.

Lue myös:

Katso Ylen helikopterivideo maailman suurimman ydinsukellusveneen saattueesta Suomenlahdella

Rajavartiolaitos veneilijöille ydinsukellusveneen kohtaamisesta: Uteliaisuus ei saisi saada liikaa valtaa

Venäjän ydinsukellusvene saapui Suomen edustalle kansainvälisille vesille – Lähetä kuvasi meille, julkaisemme parhaat otokset

Jättimäinen Venäjän ydinsukellusvene tallentui videolle Tanskan edustalla – lähestyy nyt Suomenlahtea

Kiinan ja Venäjän sotalaivat harjoittelevat Itämerellä ensi viikolla – ja maailman suurin ydinsukellusvene on matkalla Suomenlahdelle

FT: EU pelkää kärsivänsä Yhdysvaltojen harkitsemista uusista Venäjä-pakotteista – Komissio varautuu vastatoimiin

Talouslehti Financial Timesin mukaan Euroopan komissio on alkanut valmistautua vastatoimiin, mikäli Yhdysvallat määrää uusia Venäjän vastaisia talouspakotteita ottamatta huomioon EU:n etuja.

Brysselissä ollaan huolissaan siitä, että pakotteet vahingoittavat etenkin eurooppalaisia energiayhtiöitä, joilla on tiiviit yhteydet Venäjään.

Financial Timesin näkemän valmistelevan kokousasiakirjan mukaan EU pyrkii saamaan presidentti Donald Trumpin hallinnolta julkisen tai kirjallisen vakuutuksen siitä, että pakotteet eivät haittaa unionin etuja.

Asiakirjan mukaan komission tulisi toimia muutaman päivän sisällä, mikäli Yhdysvallat sivuttaa EU:n huolet uusista pakotteista. Bryssel voisi käyttää eurooppalaista lainsäädöntöä estääkseen pakotteiden tunnustamisen tai täytäntöönpanon. Myös vastatoimet Maailman talousjärjestössä WTO:ssa olisivat mahdollisia.

Financial Timesin mukaan komission on määrä keskustella asiasta keskiviikkona. Yhdysvaltain kongressi pääsi viikonloppuna poliittiseen yhteisymmärrykseen uusista Venäjä-pakotteista. Lakipaketti voi nyt päätyä presidentti Trumpin hyväksyttäväksi jo ennen kuun vaihdetta.

Toistaiseksi Trumpin suhtautumisesta Venäjä-pakotteisiin on ristiriitaista tietoa. Tiedossa ei myöskään ole, miten komission nyt julkisuuteen vuodettu vastaus tulee mahdollisesti vaikuttamaan Trumpin harkintaan.

Ruotsin pääministeri olisi halunnut tiedon ajoneuvohallinnon tietovuodosta aiemmin

Ruotsin pääministeri Stefan Löfven kertoo kertoo saaneensa tiedon ajoneuvohallintoa ravistelevasta tietovuodosta tämän vuoden tammikuussa.

– Olin toivonut saavani informaatiota jo aiemmin, Löfven sanoo.

Aftonbladetin mukaan asianomaiset ministerit eivät kertoneet pääministerille asiasta vuoteen mitään.

Löfven kommentoi tiedotustilaisuudessa Ruotsin ajoneuvohallinnossa sattunutta tietovuotoa, joka on aiheuttanut Ruotsissa poliittisen kriisin.

Skandaali koskee Ruotsin ajoneuvo- ja ajokorttirekisterin ulkoistamista Tšekkiin, mikä on voinut aiheuttaa kymmenien tuhansien ruotsalaisten henkilötietojen vuotamisen ulkomaille. Lisäksi ulkomaille on voinut vuotaa muuta turvallisuuden kannalta arkaluonteista tietoa, kuten agenttien henkilötietoja.

– Olemme työskennelleet haittojen minimoimiseksi niin paljon kuin mahdollista, Löfven sanoo.

Löfven on kutsunut kokoon kaikki puoluejohtajat huomiseksi tilaisuuteen, jossa asiaa käsitellään. Ruotsin oikeisto-opposition puolueet ovat sanoneet harkitsevansa epäluottamuslauseen esittämistä hallitukselle tai yksittäisille ministereille vuotokriisin takia.

Selvitys turvallisuuspuutteista

Pääministeri Löfvenin mukaan tietovuoto on erittäin vakava ja saattanut kansalaisia vaaraan.

– Meillä on nyt kaikki palapelin palaset, silloin (syksyllä 2015) meillä ei ollut niitä, Löfven vastasi kysymykseen siitä, miksi hän sai tiedon asiasta vasta tammikuussa 2017.

Ajoneuvohallinto uudistetaan nyt kokonaan ja olennaiset osat hallinnosta uusitaan jo lähiaikoina, Löfven kertoi.

Löfven kertoi, että Ruotsin turvallisuuspoliisi Säpo tekee selvityksen siitä, mitä turvallisuuspuutteita arkaluontoisia tietoja käsittelevien viranomaisten toiminnassa on.

Lisäksi hallitus esittää Löfvenin mukaan uutta turvallisuuslakia, joka astuu voimaan vuonna 2019.

Löfvenin mukaan turvallisuuspoliisi oli jo varhaisessa vaiheessa yhteydessä puolustusvoimiin riskeistä. Myös hallituksella on ollut tiivis keskusteluyhteys puolustusvoimiin.

Ulkoistamista aletaan rajoittaa

Löfven kertoi, että Ruotsissa on takana pitkä yksityistämisen ja ulkoistamisen aikakausi. Nyt hallitus alkaa työskennellä sen eteen, että ulkoistamista rajoitetaan.

Ulkoistamista alkaa pääministerin mukaan tarkastella perustuslakivaliokunta.

– Jos hallitus saa tahtonsa läpi, tämäntyyppistä tietoa tulee olemaan vaikeampaa ulkoistaa, Löfven sanoi.

“Ei merkkejä tiedon joutumisesta vääriin käsiin”

Kriisin keskiössä olevan Ruotsin liikenneviraston nykyinen pääjohtaja Jonas Bjelfvenstam sanoo, ettei ole merkkejä siitä, että tietoja olisi joutunut vääriin käsiin.

Bjelfvenstamin mukaan kaikki vuotaneita tietoja sisältäneet serverit ovat nyt Ruotsissa. Hallintoa hoitavat hyväksytyt viranomaiset.

– Luottamuksen rakentaminen uudelleen vie aikaa, Bjelfvenstam sanoo.

Tiedonkulkua selvitetään

Löfven sanoo, ettei hänellä ole syytä epäillä, ettei infrastruktuuriministeriö olisi saanut tietoa asiasta.

Ruotsissa on selvitetty, mitkä viranomaiset ovat viime vuosina olleet yhteydessä tietovuotoon ja turvallisuusriskeihin liittyen ja kuka on saanut tietoa.

Vuotaneessa aineistossa oli Ruotsin yleisradion SVT:n mukaan muun muassa Ruotsin koko ajokorttirekisteri kuvineen. Ajokorttitietojen lisäksi julki on voinut vuotaa puolustusvoimien ja turvallisuuspoliisin agenttien henkilötietoja, mikä on voinut vaarantaa pahimmillaan heidän henkensä.

Myös arkaluontoista tietoa Ruotsin teistä, silloista ja satamista on voinut vuotaa liikennevirastosta ulkomaille.

Lähteet: STT, Yle Uutiset

Jutussa on käytetty lähteenä myös Aftonbladetia ja Ruotsin yleisradioyhtiötä SVT:tä.

Lue lisää aiheesta:

Tietoturvavuodosta poliittista kärhämää, Ruotsin puolueet pohtivat hallituksen kaatamisyritystä

Ruotsin salaisten agenttien henkilöllisyydet paljastuneet? Liikennehallituksen skandaali paisuu

SVT:n juttu tiedotustilaisuudesta: Statsministern: Jag fick information om IT-affären i Januari

“Mainio matkailumainos Suomelle” – Presidentin vierailun odotetaan lisäävän venäläisten matkailua

Suomen ja Venäjän kauppa on pitkästä aikaa varsin hyvällä mallilla. Suomalais-Venäläinen kauppakamari kuvailee kaupallisia suhteita rakentaviksi ja hyviksi, mutta kaikkeahan voi aina parantaa.

– Valtion päämiesten tapaaminen on aina hyväksi kaupalle ja kaupallisille suhteille. Se on tärkeä vierailu myös kotimaan matkailulle varsinkin, kun se tapahtuu alueella missä on kappale kauneita Suomea. Se on meille mainio matkailumainos, sanoo Suomalais-Venäläisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jaana Rekolainen.

Venäläisturistien määrä Suomessa kääntyi viime syksynä pitkän ankeuden jälkeen jälleen nousuun. Nousun varaa silti on ja siihen Rekolainen uskoo tulevan vetoapua Venäjän presidentti Vladimir Putinin vierailusta. Putin saapuu Savonlinnaan päivän vierailulle torstaina.

Suomen vienti Venäjälle kasvanut alkuvuonna yli 20 prosenttia. toimitusjohtaja Jaana Rekolainen, Suomalais-Venäläinen kauppakamari

Venäjän kauppaa tekeviä suomalaisyrityksiä ilahduttaa nyt myös se, että Suomen vienti Venäjälle on neljän vuoden supistumisen jälkeen kääntynyt alkuvuonna nousuun.

– Tammi-huhtikuussa Suomen vienti Venäjälle kasvoi yli 20 prosenttia, joten nyt ollaan mukavasti kasvu-uralla, Rekolainen kertoo.

Tilaukset ovat kasvaneet etenkin kone- ja laitetoimittajilla.

Voibuumi auttanut Valiota

Sen sijaan elintarviketeollisuudessa viennin hiljaiselo jatkuu, koska kesällä 2014 Venäjä asetti EU:n vastaisia vastapakotteita. Venäjä ilmoitti kesäkuussa jatkavansa vastapakotteita vielä ainakin ensi vuoden loppuun saakka.

Elintarvikkeisiin kohdistuneista vastapakotteista suuresti kärsinyt Valio katsoo kuitenkin jo sopeutuneensa tilanteeseen.

– Vastapakotteiden asettaminen 2014 oli kyllä kova isku meille. Venäjän liikevaihto romahti noin 400 miljoonan euron vauhdista lähelle nollaa. Laajensimme kuitenkin omaa tuotantoamme Venäjällä ja ryhdyimme etsimään uusia markkinoita muualta. Nyt olemme päässeet kasvuun kiinni, kertoo johtaja Mika Koskinen Valiosta.

Venäjän myynti meni pitkään huonosti, mutta kevään aikana on nähty piristymistä. johtaja Mika Koskinen, Valio

Vetoapua Valiolle on tullut Venäjän taloustilanteen kohentumisesta ja uusien erikoistuotteiden kasvaneesta myynnistä maailmalla.

– Venäjän myynnissä meni pitkään huonosti, mutta kevään aikana on nähty selkeää piristymistä. Vähittäiskauppiaat kertovat myynnin ja keskiostosten määrän kasvaneen, Koskinen kertoo.

Valion tilannetta kohentaa nyt myös oikeaa voita ja kermaa suosiva ruuanlaittotrendi.

– Ranskassa croissant-valmistajat ovat jo peloissaan, että riittääkö loppuvuonna voita, Koskinen kertoo.

Valio on merkittävä voin viejä Ranskan aamiaispöydän peruseväisiin kuuluvien voisarvien leipureille, joten kuinka käy ?

– Tiukka tilanne. Kysyntää on paljon ja laajalla rintamalla, joten toivottavasti riittää ainakin niihin croissantteihin, Koskinen sanoo.

Suomen vienti kasvaa Venäjän talouskasvun imussa

Moni muukin yritys on joutunut viime vuosina siirtämään tuotantoaan Venäjälle tai etsimään uusia markkinoita Venäjän viennin romahdettua. Syynä eivät kuitenkaan ole olleet vastapakotteet kuten elintarviketeollisuudessa.

– Venäjän heikentynyt taloustilanne pudotti Suomen vientiä jo 2013 eli jo ennen pakotteita. Toki vastapakotteet on entisestään vaikeuttaneet tilannetta, mutta kokonaisuudessan Venäjän talouden tilanne ja ruplan kurssi ovat merkittävämpiä, Rekolainen sanoo.

Mitään hurjaa kasvia Venäjän vientiin ei ole kuitenkaan vielä odotettavissa. Venäjän talouskasvun on ennustettu olevan tänä vuonna noin puolentoista prosentin luokkaa ja pysyvän jatkossakin hitaan kasvun uralla. Mutta parempi sekin kuin ei mitään.

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and Themater