Analyysi: Merkel kärsi tappion Saksan johdossa, ja se voi olla hankalaa suomalaisillekin

Maanjäristys. Se tuli ensimmäisenä mieleen, kun Saksan liittopäivävaalien tulosennusteet tulivat julki heti vaalihuoneistojen sulkeuduttua.

Angela Merkel jatkaa liittokanslerina, kuten odotettiinkin, mutta takkiin tuli rajusti. Rajummin kuin ennen vaaleja odotettiin.

Neljä vuotta sitten Merkel lähti uudelle kaudelle tukenaan 41,5 prosenttia äänistä. Nyt Merkelin kristillisdemokraattien ja sen baijerilaisen sisarpuolueen ääniosuus on jäämässä ennusteiden mukaan 32,5–33,5 prosenttiin.

Saksassa tulosennusteet tapaavat pitää hyvin kutinsa, joten jo nyt voi sanoa, että Saksaa johtaa lähivuodet huomattavasti heikentynyt liittokansleri.

Mitä väliä suomalaisille, kysyt ehkä.

Angela Merkel on eurokriisissä pitänyt tiukasti kiinni siitä, että jokainen maa vastaa omista veloistaan. Se on ollut suomalaistenkin etu.

Merkel on myös niitä harvoja eurooppalaisia johtajia, joita Venäjän presidentti Vladimir Putin kunnioittaa. Merkel pystyy venäjäntaitoisena puhumaan Putinille ilman välikäsiä ja Itä-Saksan kasvattina hän tuntee venäläisten kommervenkit. Merkeliä Putinin on hankala vedättää.

Vaikeuksien edessä Merkel on ollut se, joka on pystynyt pitämään EU-maat edes jotenkin yhtenäisinä. Muun muassa näistä syistä on väliä, minkälainen tuki Merkelillä on kotimaassaan.

Saksan liittopäivävaalien toinen häviäjä ovat sosiaalidemokraatit. Heidän vaalituloksensa painuu huonommaksi kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen.

Rehellisyyden nimissä on sanottava, että sosiaalidemokraatit ovat voittaneet Saksassa liittopäivävaalit vain kaksi kertaa, vuosina 1972 ja 1998, mutta puolue on useimmiten kyennyt hengittämään uskottavasti kristillisdemokraattien niskaan. Nyt puolue menee oppositioon. Sen pitää löytää uusi johtaja ja uudenlaiset teemat. Vaikea tehtävä.

Häviäjien keskeltä paistavat Saksan liittopäivävaalien voittajat. Oikeistopopulistinen ja maahanmuuttovastainen Alternativ für Deutschland (AfD) on saamassa Saksan oloissa järisyttävän ääniosuuden.

Pääsy liittopäiville onnistui neljässä vuodessa, mikä on kova saavutus. Vetoapua tuli vuoden 2015 maahanmuuttoaallosta. Ennen sitä AfD oli talouseliitin puolue, jossa professorit esittelivät lukuja ja puolustivat Saksan etua euron kurimusta vastaan.

Toinen suuri voittaja on liberaalipuolue FDP, joka neljä vuotta sitten putosi parlamentista. Se oli järkytys liberaaleille, jotka olivat tottuneet vuosikymmenien aikana toimimaan vaalivoittajien apupuolueena hallituksissa. Puheenjohtajan muutos pukumiehestä someajan tyylinikkariksi sekä keskittyminen vaaliteemoissa koulutukseen ja digitalisaatioon vetävät liberaalit haudan partaalta takaisin valtakunnanpolitiikan keskiöön.

Vihreät on saamassa vähän paremman tuloksen kuin viime vaaleissa. Sille aukenee tie hallitusneuvotteluihin. Niistä on tulossa pitkät.

Kirjoittaja on Ylen ulkomaantoimituksen päällikkö, joka on erikoistunut Saksaan.

Lue lisää:

Yle seuraa vaalien tulosta hetki hetkeltä.

Saksan vaalien ovensuukysely: CDU suurin, oikeistopopulistinen AfD maan kolmanneksi suurin puolue

Saksan vaalien ovensuukysely: CDU suurin, oikeistopopulistinen AfD maan kolmanneksi suurin puolue

Saksan parlamenttivaalien äänestys on päättynyt. Ensimmäiset ovensuukyselyt nostavat kristillisdemokraattisen CDU-puolueen maan suurimmaksi 33 prosentin ääniosuudella.

ARD-uutiskanavan mukaan sosiaalidemokraatit pysyvät toisena, mutta häviävät selvästi Angela Merkelin CDU:lle. SPD:n kannatus on kyselyissä 20 prosenttia.

Suuren voiton on saamassa maahanmuuttovastainen ja oikeistopopulistinen Vaihtoehto Saksalle -puolue. Se nousisi liittopäiville noin 13 prosentin kannatuksella.

Vapaat demokraatit FDP ja vasemmisto ovat myös aivan AfD:n tuntumassa noin kymmenen prosentin tuntumassa. Vihreille tulisi yhdeksän prosentin kannatus.

Edellisissä vaaleissa 2013 CDU sai 41,5 prosentin kannatuksen, joiten sen suosio on laskenut peräti yli kahdeksan prosenttiyksikköä.

SPD:n menetys edellisvaaleista on viiden prosenttiyksikön luokkaa.

Vasemmisto voittaisi noin prosenttiyksikön ja vihreät saman verran.

Edellisissä vaaleissa AfD ja FDP eivät ylittäneet viiden prosentin vaalikynnystä, joten niiden tulokset ovat selvästi edellisvaaleja korkeammat.

Hallitusspekulaatiot alkoivat jo

Angela Merkelin kristillisdemokraatit ovat edelleen maan suurin puolue, mutta puoluekenttä sirpaloituu selvästi, kun liittopäiville tulee kaksi puoluetta lisää.

Ovensuukyselyn mukaan liittopäivillä olisi neljä suunnilleen samankokoista puoluetta; AfD, FDP, vihreät ja vasemmisto.

CDU ei voisi näillä edustajamäärillä muodostaa hallitusta vain yhden tukipuolueen kanssa. Todennäköisin hallituskoalitio olisi CDU vahvistettuna FDP:llä ja vihreillä. Tätä nimitetään Saksassa Jamaika-koalitioksi, koska puolueiden värit muodostavat Jamaikan lipun värit.

SPD on ilmoittanut, ettei se tämän tuloksen perusteella lähde hallitukseen, vaan jää oppositioon.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

AfD on riemuissaan hyvästä tuloksesta. Puolue sanoo uudistavansa Saksan ja haastavansa liittokansleri Merkelin päätökset.

Lue tästä Ylen ulkomaan-toimituksen päällikön Elina Ravantin analyysi Saksan vaalituloksesta.

Miten Merkelin käy? – Yle seuraa Saksan vaali-iltaa hetki hetkeltä

Äänestyspaikat sulkeutuvat kello 19, jolloin saadaan myös ensimmäinen tulosennuste.

Saksan vaalivilkkaudessa suuret erot maan sisällä

Saksan vaalivilkkaus on jäänyt hieman alemmaksi kuin edellisissä, vuoden 2013 liittopäivävaaleissa.

Vaaliviranomaisten mukaan puoleenpäivään mennessä äänestämässä oli käynyt 41,1 prosenttia äänioikeutetuista. Vuoden 2013 vaaleissa luku oli 41,4 prosenttia.

Maan sisällä on nähtävissä suuria eroja äänestysaktiivisuudessa. Vaikka keskimäärin vaalivilkkaus on laskenut, suurissa kaupungeissa vaaliuurnilla on käynyt jopa selvästi enemmän väkeä kuin neljä vuotta sitten.

Vastaavasti Saksan itäisissä osavaltiossa äänestysinto on ollut laimeampaa.

Samaan aikaan läntisessä Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa mitattiin kolme prosenttiyksikköä edelliskertaa korkeampi äänestysprosentti.

Welt-lehden mukaan esimerkiksi Münchenissä äänestysprosentti oli peräti 57,1 prosenttia, kun edellisvaaleissa se oli samaan aikaan 44,3.

Bremenissä luku oli 27,1, kun edellisvaaleissa se oli 24,9. Berliinissä luku oli edellisvaalien tasossa, runsaassa 27 prosentissa.

Itäisessä Saksassa into on laskenut. Esimerkiksi Thüringenissä äänestämässä oli viime vaaleissa tähän mennessä käynyt 31,2 prosenttia, mutta nyt luku jäi 24,5:een.

Liittokansleri ja kristillisdemokraattisen puolueen puheenjohtaja Angela Merkel kävi miehensä Joachim Sauerin kanssa äänestämässä Berliinin Mitten kaupunginosassa.

Saksan sosiaalidemokraattien johtaja ja liittokansleriehdokas Martin Schulz äänesti liittopäivävaaleissa Würselenissä 24. syyskuuta.
Saksan sosiaalidemokraattien johtaja ja liittokansleriehdokas Martin Schulz äänesti liittopäivävaaleissa Würselenissä 24. syyskuuta. Friedemann Vogel / EPA

Merkelin haastaja, SDP:n puheenjohtaja Martin Schulz hoiti kansalaisvelvollisuutensa Würselenissä, läntisessä Saksassa.

Kataloniaan lähetetään tuhansia espanjalaispoliiseja ja vesitykkejä

Kansalaisten tunnelmat ennen Kataloniaan suunniteltua itsenäisyyskansanäänestystä ovat kiristyneet entisestään.

Barcelonassa ja muissa Katalonian kaupungeissa on ollut tänään sunnuntaina äänestystä kannattavia mielenosoituksia.

Itsenäisyysaktivistit jakoivat mielenosoitusten yhteydessä yli miljoona äänestyslipuketta. Poliisit ovat takavarikoineet suuren määrän lipukkeita yrittäessään estää äänestyksen.

Espanjan hallitus pitää itsenäistymishanketta ja kansanäänestystä perustuslain vastaisena. Hallitus on lähettänyt Kataloniaan jo tähän mennessä tuhansia poliiseja ja lisää on tulossa lähipäivinä.

Espanja haluaa määrätä Katalonian omat poliisit toimimaan alistettuina Espanjan poliisin määräysvaltaan. Espanjan kansalliskaartin eversti Diego Pérez de los Cobos on määrätty alueen kaikkien poliisivoimein komentajaksi. Katalonian viranomaiset eivät hyväksy määräystä.

BBC:n mukaan kolme risteilylaivaa on ankkuroitu Barcelonan ja Tarragonan satamiin poliisien majoitustiloiksi.

BBC:n lainaama El Confidential -uutissivusto kertoo, että Kataloniaan on lähetetty myös vesitykkejä.

Saksan vaalitulos ratkeaa – katso suora lähetys kello 18.50 alkaen

Saksassa äänestetään tänään sunnuntaina liittopäivävaaleissa.

Yleisradio esittää saksalaisen yhteistyökumppaninsa ZDF:n suoran vaalituloslähetyksen verkkosivuillaan ja Yle Areenassa.

Saksankielinen lähetys alkaa kello 18.50 Suomen aikaa.

Äänestys päättyy kello 19. Ensimmäiset ovensuukyselyt ja tulosennusteet julkaistaan pian sen jälkeen.

Vihreät nostaisi kiintiöpakolaisten määrän heti 2 500 ihmiseen

Vihreät nostaisi kiintiöpakolaisten määrän heti 2 500 ihmiseen ja tulevaisuudessa vähintään muiden pohjoismaiden tasolle. Näin linjaa vihreiden puoluevaltuuskunta sunnuntaina hyväksymässään turvapaikkapoliittisessa paperissaan. Suomen kiintiö on tällä hetkellä 750 pakolaista vuodessa.

Vihreät vaatii myös tulo- ja aikarajojen poistamista kokonaan kansainvälistä suojelua saaneiden ihmisten perheenyhdistämiseltä.

– Kokeneiden turvapaikkajuristien mukaan turvapaikkapäätösten taso on romahtanut ja turvapaikanhakijoiden oikeusturva vaarantunut ennennäkemättömällä tavalla. Kiristyspolitiikan kokonaisvaikutukset pitää nyt selvittää ja tehdä korjausliike, sanoo vihreiden puoluevaltuuskunnan puheenjohtaja Kaisa Hernberg.

Vihreät haluaa myös tukea turvapaikanhakijoiden majoittamista suomalaisiin koteihin. Hernbergin mukaan tavoite on helpottaa kotimajoitusta etsiviä ja vapaaehtoisia majoittajia löytämään toisensa ja tekemään kotimajoitusmahdollisuus tutuksi ihmisille.

Puolue sanoo linjapaperissaan hallituksen kiristäneen turvapaikkapolitiikkaa radikaalisti ilman, että päätösten kokonaisvaikutuksia olisi arvioitu. Hallitus on muun muassa heikentänyt turvapaikanhakijoiden oikeutta saada oikeudellista apua samalla kun maahanmuuttovirasto on kiristänyt tulkintakäytäntöjään, suomii vihreät.

Päätösten seuraukset näkyvät vihreiden mukaan kielteisten turvapaikkapäätösten suhteellisen osuuden suurena kasvuna. Puolueen mielestä pakkopalautukset on väliaikaisesti keskeytettävä, kunnes on varmaa, että turvapaikkaprosessi takaa hakijoiden oikeusturvan sekä perus- ja ihmisoikeudet.

Itsemurhaisku tanskalaisia sotilaita vastaan Afganistanissa

Afganistanin Kabulissa on tehty itsemurhaisku tanskalaisten sotilaiden saattuetta vastaan. Autopommi räjähti sunnuntaiaamuna Afsharin kaupunginosassa.

Afganistanin sisäministeriön mukaan iskussa haavoittui kolme afganistanilaista siviiliä. Naton edustaja on vahvistanut, ettei liittouman sotilaita ole haavoittunut.

Taliban-liike sanoo tehneensä iskun, kertoo uutistoimisto AFP.

Tanskalaissotilaat ovat osa Naton johtamaa Resolute Support -koulutusoperaatiota. Natolla on yhteensä lähes 13 000 sotilasta Afganistanissa.

Nato-operaatioon osallistuu Puolustusvoimien mukaan 30 suomalaista.

Jo yli 30 000 evakuoitu Balin turistisaarella – Tulivuorenpurkausta enteilevät järistykset voimistuvat

Tulivuorenpurkausta ennakoivat maanjäristykset ovat voimistuneet Indonesian Balilla. Saarelle on julistettu korkeimman tason varoitus.

– Järistyksiä on harvemmassa, mutta niiden voimakkuus kasvaa, kertoo tulivuoritutkija Gede Suantika.

Agung-tulivuori on osoittanut purkautumisen merkkejä elokuusta lähtien. Tarkkaa tietoa purkauksen ajankohdasta ei kuitenkaan tiedetä.

Uutistoimisto AFP:n tietojen mukaan tulivuoren ympäriltä on evakuoitu jo 34 000 ihmistä.

– Evakuointi jatkuu, ja uskomme evakuoitavien määrän kasvavan, Indonesian katastrofitorjuntaviraston tiedottaja Sutopo Purwo Nugroho sanoi.

Monet evakuointikeskukset ovat jo ääriään myöten täynnä, kertoo Australian yleisradioyhtiö ABC.

Suosittu Kutan turistikeskus sijaitsee noin 75 kilometrin päästä Agung-tulivuoresta. Viranomaisten mukaa tulivuori ei tällä hetkellä uhkaa turistialueita.

Balin kansainvälinen lentokenttä Denpasarin kaupungissa on pysynyt toistaiseksi auki.

Tulivuori purkautui viimeksi vuonna 1963, jolloin 1 100 ihmistä sai surmansa. Indonesiassa on yli 120 aktiivista tulivuorta.

Paikalliset asukkaat katselevat Agung-tulivuorta Balilla.
Paikalliset asukkaat katselevat Agung-tulivuorta Balilla.Made Nagi / EPA

Jo yli 30 000 evakuoitu Balin turistisaarella – Tulivuorenpurkausta enteilevät järistykset voimistuvat

Tulivuorenpurkausta ennakoivat maanjäristykset ovat voimistuneet Indonesian Balilla. Saarelle on julistettu korkeimman tason varoitus.

– Järistyksiä on harvemmassa, mutta niiden voimakkuus kasvaa, kertoo tulivuoritutkija Gede Suantika.

Agung-tulivuori on osoittanut purkautumisen merkkejä elokuusta lähtien. Tarkkaa tietoa purkauksen ajankohdasta ei kuitenkaan tiedetä.

Uutistoimisto AFP:n tietojen mukaan tulivuoren ympäriltä on evakuoitu jo 34 000 ihmistä.

– Evakuointi jatkuu, ja uskomme evakuoitavien määrän kasvavan, Indonesian katastrofitorjuntaviraston tiedottaja Sutopo Purwo Nugroho sanoi.

Monet evakuointikeskukset ovat jo ääriään myöten täynnä, kertoo Australian yleisradioyhtiö ABC.

Suosittu Kutan turistikeskus sijaitsee noin 75 kilometrin päästä Agung-tulivuoresta. Viranomaisten mukaa tulivuori ei tällä hetkellä uhkaa turistialueita.

Balin kansainvälinen lentokenttä Denpasarin kaupungissa on pysynyt toistaiseksi auki.

Tulivuori purkautui viimeksi vuonna 1963, jolloin 1 100 ihmistä sai surmansa. Indonesiassa on yli 120 aktiivista tulivuorta.

Paikalliset asukkaat katselevat Agung-tulivuorta Balilla.
Paikalliset asukkaat katselevat Agung-tulivuorta Balilla.Made Nagi / EPA

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and Themater